Muistan kun ala-asteella mut valittiin muutaman muun tytön tapaan vanhempien lasten kanssa vaatesuunnittelukurssille, missä opettamassa oli ihan oikea vaatesuunnittelija. Olin niin innoissani, että piirsin kurssilla käytettävän mallinukkehahmon läpi suttupaperille, jotta pystyin kotona jatkamaan piirroksiani. Löysin viimeisiä muuttolaatikoita purkaessani noita kurssin tuottamia luomuksiani. Pakko se on sanoa, että ei yhtään hassumpia - 10-vuotiaan tekemiksi :D Oon kuin pieni hamsteri kun säilytän tavaraa vuosikymmeniä. Musta vain on ihanaa aina välillä löytää tuolta tavarapaljoudesta jotakin, mikä tuo mieleen muistoja :) Siksi kirjoitan päiväkirjaa, niin tätä kuin sitä paperiversiotakin (jota muuten olen rustannut Estoonian uppoamisvuodesta lähtien) - jotta muistot säilyisivät. Kaikkia niitä ajatuksia on mukava lukea jälkeenpäin "viisaampana" ja nauraa asioille, jotka sillä hetkellä ovat tuntuneet maailman tärkeimmiltä.