torstai 25. lokakuuta 2007

I ❤ HELSINKI.

Pistin juuri valkoiset pyykit pyörimään, kokeilussa on ostamani Vanish OxyAction Chrystal White - jeesus mikä nimihirviö - pyykinvalkaistamisjauhe. Pitäisi saada valkoinen pyykki puhtaanvalkoiseksi, jos mainokseen on uskominen. Tiedän, että olen mainostenuhri - tuomitkaa vain. Ostin myös sydämenmuotoisia makaroneja kolme pussia kahdella eurolla - turhamaista mutta niin somaa ;)

Tänään, kun istuin kahdeksan aikaan illalla metron oranssilla, muovisella penkillä matkalla kotiin Lumene -konsulenttityökeikalta Vuosaaresta tajusin, että asun Helsingissä. Siinä kaupungissa, minkä katuja ostelin pienenä Monopoly -pelilaudalta, ja jossa Helsingin mummi ja ukki asui. Kaupunki, jonne vannoin olevani muuttamatta vielä viime kesänä. Nyt se kuitenkin tuntuu kodilta. Kaikkine metroineen, sporineen, fredoineen, manskuineen, steisseineen ja hietsuineen. Ehkäpä vielä on vähän ilmassa uutuudenviehätystä ja kulttuurishokkia somasti sekaisin, mutta muuten, kuin toinen koti.