DRESSCODE WHITE, NOT IVORY.

Päivän suunnitelma oli hakea illan esiintymisvaatteet varastolta ja käydä ostamassa pitkät valkoiset satiinihanskat ja "timantti"rannekorut. Törmäsin Minnaan Stockalla ja mentiin kylpemään ihanissa vaatteissa GinaTricotille (avasi ovensa eilen Mannerheimintielle laajentuneeseen Forumiin). En vaan saa tarpeekseni siitä kaupasta! Shoppailu jäi vähän puolitiehen, sillä siellä oli kamala tungos: ihmiset tönivät toisiaan ja repivät vaatteita tangoista. Paljetit ja strassit vain pöllysivät - muotiputiikin avajaisissa vallitsee viidakon lait. Nopeat syövät hitaat - naisista tulee petoja.

Jatkettiin shoppailua muissa liikkeissä, hieman rauhoittuneessa ilmapiirissä. Huomasin kauhukseni varastolla, ettei suunnittelemani morsian-teemainen korsetti ollutkaan lumenvalkoista vaan norsunluunväristä satiinia jonka vuoksi jouduin sukkuloimaan läpi kaikki mahdolliset alusvaateliikkeet. Olin jo luopua toivosta kun bongasin KappAhlin alusvaateosastolta lumenvalkoiset, oikeankokoiset korsetit - hintaan 4,50€/kpl. MIKÄ HELPOTUS! Kuulostaa mitättömältä asialta, mutta silloin kun pitää olla "viimeisen päälle" niin lumenvalkoinen ja norsunluu ovat kuin eri planeetalta.

I ❤ HELSINKI.

Pistin juuri valkoiset pyykit pyörimään, kokeilussa on ostamani Vanish OxyAction Chrystal White - jeesus mikä nimihirviö - pyykinvalkaistamisjauhe. Pitäisi saada valkoinen pyykki puhtaanvalkoiseksi, jos mainokseen on uskominen. Tiedän, että olen mainostenuhri - tuomitkaa vain. Ostin myös sydämenmuotoisia makaroneja kolme pussia kahdella eurolla - turhamaista mutta niin somaa ;)

Tänään, kun istuin kahdeksan aikaan illalla metron oranssilla, muovisella penkillä matkalla kotiin Lumene -konsulenttityökeikalta Vuosaaresta tajusin, että asun Helsingissä. Siinä kaupungissa, minkä katuja ostelin pienenä Monopoly -pelilaudalta, ja jossa Helsingin mummi ja ukki asui. Kaupunki, jonne vannoin olevani muuttamatta vielä viime kesänä. Nyt se kuitenkin tuntuu kodilta. Kaikkine metroineen, sporineen, fredoineen, manskuineen, steisseineen ja hietsuineen. Ehkäpä vielä on vähän ilmassa uutuudenviehätystä ja kulttuurishokkia somasti sekaisin, mutta muuten, kuin toinen koti.

GINAA & CHRISTINAA.

Löysin taas joitakin, mitä haluaisin ostaa. Seuraavaksi säästän saadakseni nämä herkut pleksit

Nyt ei oikeastaan hirmuisesti tuota ylimääräistä rahaa ole, mutta kiertelen silti keskustan kauppoja hypistelemässä ja sovittamassa alkutalven ihanuuksia. Luin jo elokuussa City -lehdestä, että Gina Tricot avaa myymälänsä Helsinkiin marraskuussa. Sitä odotellessa olen vain ihastellut noita kaikki juttuja netistä www.ginatricot.com.

Telkkua ihmetellessä simmuihini osui myös mainos, joka vahvisti ensimmäisen joululahjatoiveeni. Olin ajatellut toivoa hajuvettä, mutten ollut varma mitä... Christina Aguileran nimikkotuoksu, nam. Se tuoksu on ihana (vaikka en yleensä maustetuoksuista tykkääkkään) - siinä on ihanasti vaniljaa mukana ilman, että menee imeläksi tai tunkkaiseksi: sellainen soma talvinen tuoksu. Lämpimästi suosittelen, aivan ihana :) "Sometimes it's all you need to wear"

WWW SHOPPING.

Ostin IKEAsta ne pakolliset eli valaisimet ja lisää henkareita. Keittiössä kun ei ole ollut ollenkaan lamppua ja makkarissakin sellainen harvinaisen ruma hissivalaisin, joka jäi rakentajalta. Lisäksi mukaan tarttui uusi tiskiharja, teräskulho + Naomille uusi lelu. Ja kävin syömässä niitä kuuluisia lihapulliakin. Nyt illalla tilasin H&M:ltä itselleni nämä ihanuudet, SYYSALEsta... Oli pakko saada jotakin uutta vaatekaappiin :)

HELSINKI ❤ LONTOO.

Lokakuu. Se mitäänsanomaton kuukausi siinä syyskuun ja marraskuun välissä. Kun ruska on tältä vuodelta jo niin nähty, sateen ropinaa ikkunoihin ei jaksa enää kuunnella ja ne syksyn innoittamana aloitetut uudet harrastukset ovat jo osa harmaata arkea. Suurimmalle osalle ihmisiä lokakuu on tätä. Yksi parhaista ystävistäni kuitenkin muuttaa muutaman päivän kuluttua Lontooseen. Hänelle edessä on kaikkea uutta: uusi kieli, uusi koti, uudet ystävät, uudet lähikaupat ja kadunnimet. Olen niin onnesta soikeana hänen puolestaan, etten osaa ajatella (ainakaan nyt) asiaa siltä kannalta, että voi kuinka surullista. Ystäväni tuntien tämä on juuri sitä, mitä hän on janonnut jo pitkään - enkä pistä yhtään pahakseni, että saan loistavan "tekosyyn" vierailla silloin tällöin Lontoossa ;) Päinvastoin. Oon itseasiassa juuri ostamassa tällaista ihanaa Chloén laukkua yhdeltä tutultani Lontoosta ❤

Ihmisten pitää nähdä ja kokea paljon, muutoin elämän näkee liian mustavalkoisesti. Matkustelu on nyt jäänyt hetkeksi omalta osalta tauolle - sillon kun vielä pääsi turistikohteisiin lasten -50% alennuksilla niin kyllä sillon näki maailman meriä tiheeseen tahtiin kun ihanat vanhemmat ja isovanhemmat lennättivät mukanaan mihin sitten ikinä mentiinkin Thaimaan paratiisirannan ja Bulgarian kultahietikon välillä. Kiitos kaunis siitä heille, olen jokaisesta matkasta tullut aina viisaammaksi, eikä niitä kaikkia syntyneitä muistoja korvaa mikään. Viimeisin taitaa olla Latvian reissu kesällä 2005... Ne Riikan torilla käsinmaalatuissa punoskoreissa myydyt mansikat oli parhaita! En malta odottaa seuraavaa ulkomaan matkaa.

Vaikka on ihana matkustaa, on sitä ihana olla välillä kotonakin. Koti kertoo asukistaan paljon. Se on kuin ammattilaiskondiittorin (voi käyttää myös ilmausta Katin) tarkasti kuorruttama kakku, jossa jokainen yksityiskohta lisää mielenkiintoisuutta. Vaikkei varsinaisesti kotiaan sisustaisikaan, sisustus kertoo silti asukkaansa elämän valinnoista, - vaiheista ja mieltymyksistä. Kotiin on aina kerännyt tietoisesti tai tiedostamattaan niitä itselle mieleisiä asioita, värejä ja muotoja. Kävin tänään tuolla Ullanlinnan alueella kiertelemässä ja tehtiin ihan uusi aluevaltaus: siellä on kymmennittäin upeita sisustusliikkeitä! Lokakuun iltaa piristämään lokakuinen kuva Naomista

HAMSTERI.

Muistan kun ala-asteella mut valittiin muutaman muun tytön tapaan vanhempien lasten kanssa vaatesuunnittelukurssille, missä opettamassa oli ihan oikea vaatesuunnittelija. Olin niin innoissani, että piirsin kurssilla käytettävän mallinukkehahmon läpi suttupaperille, jotta pystyin kotona jatkamaan piirroksiani. Löysin viimeisiä muuttolaatikoita purkaessani noita kurssin tuottamia luomuksiani. Pakko se on sanoa, että ei yhtään hassumpia - 10-vuotiaan tekemiksi :D Oon kuin pieni hamsteri kun säilytän tavaraa vuosikymmeniä. Musta vain on ihanaa aina välillä löytää tuolta tavarapaljoudesta jotakin, mikä tuo mieleen muistoja :) Siksi kirjoitan päiväkirjaa, niin tätä kuin sitä paperiversiotakin (jota muuten olen rustannut Estoonian uppoamisvuodesta lähtien) - jotta muistot säilyisivät. Kaikkia niitä ajatuksia on mukava lukea jälkeenpäin "viisaampana" ja nauraa asioille, jotka sillä hetkellä ovat tuntuneet maailman tärkeimmiltä.

ARJEN ESTETIIKKAA.

Otin matkaan Olivian ja sitä olen tässä lueskellut kannesta kanteen yhä uudelleen ja uudelleen. Jo pääkirjoitus Puretaan kansallinen muotitrauma sai ajattelemaan. Se vaan oli niin totta. Ne, jotka minut tuntevat, tietävät, että olen todellinen estetiikan ystävä – arjen pienet visuaaliset nautinnot tekevät elämästäni elämisen arvoista. Itselleni ne pienet asiat ovat tärkeitä: valitsen mieluummin vessapaperini sen kuvioinnin perusteella, ja pulitan siitä hieman enemmän (ja tingin ruokaostoksista), kuin että valitsisin kylpyhuonettani koristamaan keltaista Pirkka peruspaperia. Siksi muoti on sydäntäni lähellä, ja tuore kiiltävä muotilehti parasta luettavaa paitsi sen kauniiden mainoskuvien, myös muoti-ilmiöiden seuraamisen kannalta. Minusta vaatevalintoihin panostaminen on ihanaa, sitä paitsi niiden miettiminen on samalla tavalla kanssaihmisten huomioonottamista kuin vaikka hampaiden peseminen.

On virkistävää bongata kadulla ihmisiä, joista huomaa heidän oikeasti miettineen mitä sieltä kaapista kiskoivat aamulla niskaansa ❤ Ainakin itselle ehdoton syksyn hankinta ovat ylipaksusta langasta neulotut suuret lapaset ja extraleveä nahkainen vyötärövyö.

STU GOES HELSINKI.

Muutto Helsinkiin alkaa olla pian valmis - virallisesti se oli 13.8. Se uusi tilaamani ISKUn Choco sänky täytyy vielä koota - niin, ja kirjahylly. Sopeutuminen uuteen kotikaupunkiin on sujunut hyvin, oon saanu jo paljon hyviä ystäviä ja yllättynyt kerta toisensa jälkeen siitä, miten ihanaa täällä on asua. Entinen pääkaupunkiseutuvastaisuuteni has been flushed down the toilet - tilalla on tyytyväisyys päätöksestäni repiä itseni uuteen alkuun, haasteisiin ja samalla lähemmäs unelmiani.